Tokmannin varastolla kulkiessani kiinnitän huomiota vuoroin voimistuvaan ja loittonevaan hurinaan äänikeräilijöiden ohjatessa keruukoneitaan tottuneesti hyllyväliltä toiselle. Tunnistan osan kuskeista, jotka tervehtivätkin iloisella käden heilautuksella kiitäessään menopeleillään ohitseni kohti seuraavaa etappia. Varastossa liikkuessaan voi tarkkakorvainen erottaa myös työntekijöiden välisistä keskusteluista erilaisia kieliä. Vuoden 2022 syksyllä varaston henkilökunnan kielivalikoimaan saatiin lisää vahvistusta, kun palkkasimme Tokmannille Ukrainasta Suomeen muuttaneita työntekijöitä. Halusin kuulla, miten työt Tokmannilla ovat lähteneet sujumaan ja sovimme jutustelutuokion Ukrainasta kotoisin olevien tuoreiden tokmannilaisten kanssa.
Innostuneina minua vastassa keruukoneiden latauspisteellä odottavat Viktoria ja Volodymyr sekä käännösapuna keskustelussamme toimiva Janne. Janne kertoo olevansa lähtöisin Virosta ja toimivansa toisinaan varastotyönsä lomassa tulkkina ukrainan ja venäjän kieltä puhuvien Viktorian ja Volodymyrin sekä suomenkielisen henkilökunnan tukena. Alun perin samalla työpaikalla toisensa tavanneille, jo 26 vuotta naimisissa olleille, Viktorialle ja Volodymyrille Tokmanni on ensimmäinen työpaikka Suomeen saapumisen jälkeen.
Töihin varastolle kunnantalon kautta
Keskustelemme Viktorian ja Volodymyrin päätymisestä töihin Tokmannille.
”Osallistuimme syksyllä Mäntsälän kunnantalolla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Tokmannin työntekijät olivat kertomassa työnhakijoille Tokmannin varastotyömahdollisuuksista. Jätimme tilaisuudessa hakemukset Tokmannille ja pian pääsimmekin haastatteluun”, Volodymyr kertoo. ”Työt alkoivat reilua kuukautta myöhemmin, kun olimme ensin hankkineet itsellemme suomalaiset pankkitilit palkan maksamista varten”, Volodymyr kertaa.
Aina saa kysyä
Keskustelumme siirtyy töiden aloitukseen ja kysyn, miten työhön perehtyminen on sujunut.
”Saimme Tokmannilta kumpikin omat venäjän kieltä puhuvat opastajat, Sulevin ja Joonaksen, mikä oli hyvä asia, koska kahden eri opastajan ohjeiden pohjalta pystyimme yhdessäkin luomaan hyvän yhteiskuvan asioista. Olimme työskennelleet aiemmin metalliteollisuudessa ja varastotyö oli meille vierasta” Volodymyr kertoo.
”Äänikeräyskuulokkeista puhe tulee meille suomeksi ja olemme opetelleet keräyksessä tarvittavat sanat suomen kielellä, vaikka venäjän kieltäkin olisi mahdollista käyttää. Silloin suomen kieltä puhuvien työkavereiden on helpompi auttaa meitä ongelmatilanteissa. Valitsimme suomen kielen kuulokkeisiin myös siksi, että haluamme oppia suomen kielen ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Ääntäminen on kyllä aika haastavaa ja koska annamme itse käskyjä kuulokkeisiin, niin sanat täytyy osata ääntää oikein”, Viktoria lisää.
Perehdytykseen ja kommunikointiin tuo lisämaustetta se, että vieraasta kielestä ei aina löydy samoja sanoja kuin suomen kielestä. Opastaja saa välillä käyttää luovuutta sanoja valitessaan.” Viktoriaa ja Volodymyriä työssään auttava Janne huikkaa väliin naurahtaen.
Kieli ei ole kuitenkaan ollut iso haaste, Volodymyr toteaa. ”Kaikki on selvinnyt ja jos on ollut kysymyksiä, olemme aina saaneet kysyä ja tarkistaa meitä mietityttävät asiat. Alussa työskentely tuntui vähän vaikealta, mutta kokonaiskuva alkoi pian hahmottua. Kaikki on kuitenkin lopulta kiinni omasta halusta tehdä” Volodymyr summaa.
”Opetettujen asioiden ymmärtämistä on helpottanut, kun olemme voineet työvuoron jälkeen keskustella kotona vuoron aikana oppimistamme asioista. Myös haastattelussa tulkkina toimiva Janne on ollut meille todella suureksi avuksi työpaikalla.” Viktoria lisää kiitollisena.
Työmatkat taittuvat työkaverin kyydillä
Keskustelu soljuu matkan sujumiseen kodin ja työpaikan välillä.
”Asumme Mäntsälässä noin neljän kilometrin päässä työpaikalta ja aluksi kuljimme työpaikalle polkupyörällä. Kerran polkiessamme töihin, samassa taloyhtiössä asuva työkaveri Jape huomasi meidät pyöräilemässä pakkasessa ja tarjosi meille kyytiä. Sen jälkeen olemme päässeet töihin hänen mukanaan, ja hän on jopa lainannut autoaan meille töihin kulkemiseen. Olemme todella ilahtuneita ja kiitollisia kaikesta Japen meille tarjoamasta avusta ja tuesta” Viktoria ja Volodymyr kiittelevät.
”Kommunikointi oli aluksi hieman haasteellista ja Googlen kääntäjän avulla olemme keskusteluita käyneet. Aina Googlen kääntäjä ei toimi ihan odotetulla tavalla ja joskus on ollut aika hauskojakin väärinkäsityksiä”, Viktoria lisää naurahtaen. ”Aina asiat ovat kuitenkin selvinneet ja Janne on auttanut tulkkausasioissa myös autokyyteihin liittyen” Volodymyr summaa.
Varastotyössä pääsee kesäkuntoon
Kysyn miten Viktoria ja Volodymyr ovat kokeneet varastotyöskentelyn ja miten heidät on otettu työyhteisössä vastaan.
”Työympäristö täällä Suomessa on ihan erilainen kuin mihin olimme Ukrainassa tottuneet ja esimerkiksi sähköisillä akuilla toimivat koneet olivat meille uusi asia” Volodymyr kertoo.
”Itse työ on hyvin liikunnallista ja vaatii hyvää kuntoa. Halusin kokeilla keräämistä niin sanotussa miesten ryhmässä, jossa käsitellään painavia keruutavaroita ja jäin sinne. Työssä pääsee hyvin kesäkuntoon”, Viktoria toteaa nauraen.
”Meidät on otettu hyvin vastaan ja kaikkien kanssa tullaan toimeen, vaikka yhteistä kieltä ei välttämättä olekaan. Muutamien henkilöiden kanssa puhumme täällä venäjää ja ukrainan kieltä, ja joidenkin kanssa kommunikointi onnistuu elekielellä. Käsimerkit ovat tulleet keskusteluissa tutuiksi”, Viktoria lisää ja naurahtaa iloisesti. ”Olemme iloisia pääsystämme mukaan ”Tokmanni-perheeseen” ja tosi tyytyväisiä täällä. Tämä on iso yritys, jossa pidetään huolta työntekijöistä”, Volodymyr toteaa lopuksi.